Kahdeksan myyttiä astangajoogasta

28.09.2022

Joka kerta tuntien jälkeen toinen meistä kysyy: "Oliko hyvä tunti?" ja jokainen kerta toinen meistä vastaa: "joo, ihan super hyvä!"

Väärin. Astangajoogan aloittaminen on usein jopa helpompaa jäykille, kuin notkeille. Ollakseen turvallisia ja terapeuttisia, jooga-asennot vaativat oikeanlaiset kehon linjaukset. Jäykempi keho taipuu näihin linjauksiin pikku hiljaa edeten, todella notkea henkilö saa sen sijaan olla hyvin tarkkana, etteivät asennot mene yli. Molemmissa tapauksissa opettajalla on iso rooli linjauksien löytämisessä.

Väärin. Suurin joogaharjoitus on usein omien voimien rehellinen lähestyminen ja hyväksyminen. On totta, että astangajoogassa on paljon erityisesti yläkehon voimaa vaativia liikkeitä, kuten punnerruksia. Jokaiseen asentoon on kuitenkin variaatioita hyvin kevyestä todella raskaaseen ja kaikkia asentoja tulee lähestyä omien voimien mukaan. Esimerkiksi punnerrusasento on hyvä aloittaa suorin käsin ja polvet maassa, vaikka kaveri vieressä jaksaisi enemmän. Voimat kasvavat aivan varmasti harjoittelemalla.

Osittain totta. Astangajooga on yksi perinteisistä joogamuodoista ja astangajooga voidaan jo itsessään käsittää kahdella tavalla. Ensimmäinen on mm. Patanjalin jooga sutrissa esitelty hyvin monimutkainen tapa ymmärtää oma olemus joogaharjoitusten avulla ja toinen on länsimaistunut käsitys astangajoogasta jossa on mukana joitain perinteeseen kuuluvia osia kuten aloitus- ja lopetusmantrat. Olen kirjoittanut aiemmin blogitekstin kolmenlaisista joogeista, joka sopii tähän hyvin. On täysin itsestä kiinni, miten haluaa omaan astangaharjoitukseen suhtautua ja mitä osia sinne on halukas sisällyttämään. Se että kaikkea itselle vierasta tulee helposti kutsuttua hörhöilyksi on normaalia meille kaikille, mutta tiedon ja kokemusten lisääntyessä outouden tunne kyllä hälvenee. Tähän on myös hyvänä ohjeena se, että ihan kaikkea itseä askarruttavaa kannattaa kysyä, usein vastaukset ovat yksinkertaisempia ja loogisempia kuin uskoisikaan.

Totta. Astangajoogassa käytetään paljon sanskritin kieltä, mutta se mitä siellä sanotaan ei ole mitään kummallista. Vinyasaa lasketaan perinteen mukaan sanskritin kielellä: ekam - yksi, dve - kaksi, trini - kolme jne. Asanat ovat myös nimetty sanskritiksi, kuten utthita parshvakonasana - voimakas kylki asento tai karna pidasana - korvien puristusasento.

Osittain totta. Totta on se, että harjoituksen myötä hengityksen pituus alkaa kasvamaan luonnostaan. Väärin on se, että hengityksen tulisi olla kovin kuuluvaa. Pitkä, rauhallinen, joogahengitys opitaan pikkuhiljaa ja usein siihen menee vuosia. Tässä auttaa ujayi-hengitys, jota tunneilla opetetaan. Ujayi on hengitystekniikka jossa kurkkua supistetaan ja käytetään ikään kuin venttiilinä säätelemään kurkun läpi kulkevan ilman määrää. Tästä tekniikasta kuuluu myös kevyt kohiseva ääni. Liian voimakas joogahengitys kuluttaa energiaa ja tuo elimistöön liikaa happea, joka saattaa aiheuttaa hyperventilaaitota ja esim. huimausta.

Väärin. Voi joogata vain oikein. Jokainen joogaa sillä tiedolla jonka omaa ja se on aina hyvä ja riittävä. Harjoitus lähtee siitä että osallistuu ja yrittää pysyä perässä, ei ole väliä miten sujuu ja meneekö 'oikein' - siitä se lähtee. Jokainen on aloittanut joskus. Harjoitus harjoitukselta oivaltaa aina jotain, vielä vuosienkin päästä harjoitus on jokaisella kerralla erilainen ja aina oppii kehostaan jotain uutta. Opettaja on tunnilla sitä varten, että hän katsoo ja ohjaa jokaista eteenpäin sopivassa tahdissa - siihen voi luottaa. Jos ryhmätunnille tuleminen tuntuu silti liian pelottavalta, voi aina aloittaa myös yksityistunnilla - se on perinteisin tapa opiskella joogaa. Asana SWOT. Keho huijaa.

Väärin. Ei metodi riko ketään, vaan metodin käyttäjä - tai metodin opettaja. Yhtälailla kuin auto ei aiheuta kolaria, vaan kuski - tai toinen kuski. Olen hyvin usein kuullut, myös joogaopettajien keskuudessa, että astangajooga on vaarallista ja aina se kirpaisee sydämestä yhtä paljon. Sanon, että asenne on ratkaisevan tärkeä! Jos lähtee kokemattomana ralliauton rattiin tavoitteena voittaa kokeneet kuskit, on hyvin todennäköistä että löytää itsensä ojan pohjalta. Jos sen sijaan myöntää ajavansa vintage klassikkoa omine haasteinensa, kuuntelee opettajaa joka toistaa toistamistaan 'Itseä ei saa satuttaa' ja etenee maisemia katsellen, kanssa-ajajia kannustaen, voi olla varma, että ajomatka on miellyttävä ja auton vaihto astetta parempaan odottaa mutkan takana. Loukkaantumisia joogan maailmassa tapahtuu tietenkin, kaikissa joogatyyleissä, mutta astangajoogan ehdottomana hyötynä on myös voimien kasvaminen. Kun voima kasvaa, on asentojen tuki vakaampaa ja niistä tulee aina vain turvallisempia. (Jooga on vaarallista. Asana on neutraali.)

Oikein. Ehdottomasti! Meillä käy mahtavia, huippuja, sydämellisiä, viisaita, innokkaita, laiskoja, reippaita, väsyneitä, kankeita, notkeita, puheliaita, hiljaisia, hauskoja, hoikkia, tuhteja, pitkiä, pätkiä, nauravia, itkeviä, nuoria, vanhoja, stressaantuneita, rentoja, uupuneita, toipuneita, lapsettomia, perheellisiä, rikkaita, rakkaita - ja niin tuiki tavallisia ihmisiä, että jokaisen joogatunnin jälkeen olemme pakahduttavan kiitollisia, että saamme pitää Shalaa ja jakaa joogan taikaa kaikille.